Jääkiekon sydänmailla – Suomi ja kansallinen intohimomme lätkään

Jääkiekko on Suomessa enemmän kuin pelkkä urheilulaji; se on osa kollektiivista kansallista identiteettiämme, paikallisten yhteisöjen ylpeyden ja intohimon lähde ja usein myös melkoista keskustelunaihetta. Ehkäpä mikään muu urheilumuoto ei tuo suomalaiset yhtä tiiviisti yhteen, oli kyseessä sitten Leijonien taival kansainvälisissä kisoissa tai pitkä ja kiihkeä Liiga-kausi. Tässä kirjoituksessa sukellamme syvällisemmin jääkiekon olemukseen Suomessa, käymme läpi sen historiaa, tämän päivän tilannetta sekä kurkistamme mahdolliseen tulevaisuuteen.

Historia ja kehitys

Välineiden, taitojen ja sääntöjen kehityksen myötä laji on kasvanut Suomessa suosiotaan ja monipuolistunut huomattavasti. Jääkiekon juuret kantautuvat Suomeen 1900-luvun alkuun, mutta vasta 1920- ja 30-luvuilla alettiin nähdä ensimmäiset merkit lajin vakavastaottoisuudesta. Jääkiekon SM-sarja potkaistiin käyntiin vuonna 1928 ja siitä lähtien laji on ollut kiinteä osa suomalaista urheilukulttuuria.

Siitä lähtien jääkiekko on kasvattanut kannattajakuntaansa, ja lajin järjestelmällinen kehitystyö on palkittu maailmanlaajuisesti. Suomen oma jääkiekkoliiga, aikaisemmin tunnettu SM-liigana ja nykyisin Liigana, perustettiin 1975 ja nykyään siinä pelaa 15 joukkuetta ympäri maata. Menestyksekäs liiga herättää vuosittain kiekkofanien mielenkiinnon ja toimii monille nuorille pelaajille tärkeänä näyttämönä ja ponnahduslautana kansainvälistä uraa varten.

Nykyhetki ja kansallinen tilanne

Suomessa jääkiekko elää kulta-aikaansa. Tämä näkyy Huuhkajien hienojen saavutusten lisäksi lajia tukien paranemisena, uusina jäähalleina ja entistä ammattimaisempina olosuhteina. Suomalaisia pelaajia löytyy merkittävissä määrin myös NHL:stä, KHL:stä ja Euroopan huippuliigoista, mistä on osoituksena suomalaisen kiekkokoulutuksen laatu.

Lisäksi naisten jääkiekko on kasvattanut suosiotaan ja Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue, ”Naisleijonat”, ovat ottamassa kovaa harppausta kohti maailman kärkeä, tuoden kotiin mm. historiallisen MM-hopean 2019. Junioritoiminta on vireää ja se tuottaa jatkuvasti laadukkaita pelaajia.

Puhuttaessa jääkiekosta nykypäivän Suomessa, ei voi ohittaa esimerkkiä Jokerit. Helsingin Jokereiden rohkea loikka KHL:ään vuonna 2014 nosti suomalaisen jääkiekkoilun näkyvyyttä ympäri maailman. Vaikka päätös oli kohua herättävä, Jokerien menestyksellinen taival idän superliigassa on tarkoittanut paitsi taloudellista voittoa, myös uudenlaisen kiekkokulttuurin syntyä Suomeen.

Kansainväliset saavutukset

Suomen kansainvälinen menestys on tahdikkaasti kasvanut 1990-luvulta lähtien. Maailmanmestaruudet vuosilta 1995, 2011, 2019 ja erityisesti nuorten Leijonien menestys nuorten MM-kilpailuissa osoittavat, että pieni Suomi pystyy suuriin tekoihin jääkiekkokaukalossa. Olympiataisteluissa Leijonat ovat myös poimineet mitaleita ja olleet varteenotettava vastustaja kenelle tahansa.

International Hockey Federationin (IIHF) järjestämissä maailmanmestaruuskisoissa Suomi on toiminut usein isäntämaana, mikä vahvistaa maamme asemaa lajin kärkikastiin kuuluvana toimijana. Franchise-pelaajat kuten Teemu Selänne, Saku Koivu ja Jari Kurri ovat olleet hyvän suomalaisen urheilusankarin stereotyyppejä ja he ovat vakiinnuttaneet paikkansa kansainvälisen jääkiekon tähtitaivaalla.

Tulevaisuuden näkymät

Kasvavat pelaajamäärät nuorten keskuudessa, alan vahvistuva talous ja panostus lajikulttuurin kehittämiseen ovat lupaavia merkkejä tulevaisuudelle. Jääkiekkoliiton visiona on pitkällä tähtäimellä varmistaa nimemme lajin suurvaltojen joukossa pitkäksi aikaa.

Teknologia ja tieteellinen valmennusosaaminen ovat avainasemassa, kun tavoitteena on yhä paremmin valmistella suomalaisia pelaajia kovenevaan kansainväliseen kilpailuun. E-sportsin esiinmarssi tarjoaa myös jännittäviä mahdoll